Poliisilehti 2002/2

Hyvä johtaja luottaa

Hyvä johtaja luottaa itseensä ja alaisiinsa. Näin voisi tiivistää johtamisesta kentältä pyytämämme palautteen. Tässä joitakin näkökulmia nimettöminä.



"Virka-asema ei ole
koston välikappale"

”Poliisihallinnon merkittävin ongelma ei ole resurssien puute, vaan puutteellinen henkilöstöjohtaminen. Kyvyttömyyden vuoksi hallinto menettää merkittävästi työmotivaatiota ja inhimillisiä voimavaroja päivittäin.

Henkilöstöjohtamisemme on verrattavissa lähinnä 1920-luvun
alokaskoulutuksen ilmapiiriin. Ihmetellä voi, kuinka jopa viiden ja puolen kuukauden kurssin suorittaminen voi tehdä kansakoulun käyneestä erehtymättömän.

Esimiesten oikeassa olemisen taakka on sietämätön. Poliisihallinnossa tulisi sallia esimiehille oikeus erehtymiseen, väärässä olemiseen ja jopa oikeus anteeksi pyytämiseen silloin, kun siihen on syytä. Niin kauan kuin poliisihallinnossa toisinajattelijat ovat "vapaata riistaa", joita yritetään "nitistää", ei myönteistä kehitystä ole näkyvissä. Epäilijöiden salliminen on kehityksen edellytys.

Johtaminen lienee ainakin teoriassa väline, jonka avulla johtaja pyrkii toteuttamaan esimiestensä ja organisaationsa tavoitteet mahdollisimman tehokkaasti. Tutkimuksen mukaan se ei onnistu ilman hyvää työilmapiiriä sekä motivoivaa ja kannustavaa henkilöstöjohtamista.

Peräänkuulutan poliisin esimiehiltä hyviä sosiaalisia taitoja. Virka-asemaa ei ole annettu oman heikon itsetunnon kohottamiseksi ja koston välikappaleeksi vaan
organisaatiolle annetun tehtävän mahdollisimman tehokkaaksi toteuttamiseksi.
Poliisin johtamiskoulutukseen ja työyhteisöpolitiikkaan tulisi hakea oppia Puolustusvoimilta, joka on ottanut käyttöön syväjohtamisen menetelmän.”


"Hyvä esimies
uskaltaa olla väärässä"

”Esimies ansaitsee alaistensa kunnioituksen olemalla oikeudenmukainen ja tasapuolinen. Hyvä esimies luottaa alaisiinsa, osaa kannustaa, ja saa alaisista irti parhaat ominaisuudet. Hän hyväksyy myös erilaisuuden. Kunnioitusta ei ansaitse esimies, joka kaikin keinoin pyrkii estämään alaisensa etenemisen, vaikka tällä on hyvät todistukset ja hän on pätevä työssään.

Esimies pystyy torpedoimaan etenemisen. Jos joku on oman laitokseni esimiehen mielestä tehnyt virheen, esimies tulee kahvihuoneeseen tai päivystystiloihin suurieleisesti esittämään asian. Esimiestä ei saa millään tavoin arvostella. Jos arvostelee, sen tulee kyllä huomaamaan.

Olen pitkän urani aikana kohdannut myös hyviä esimiehiä, jotka ovat luottaneet alaiseensa. He ovat nostaneet alaisten työtehoa ja motivaatiota.

Hyvä esimies on asiantunteva, mutta uskaltaa olla väärässä. Hän voi myöntää alaisensa etevämmyyden jossakin asiassa. Hän on suoraselkäinen ja pitää linjansa. Hänelle saa mennä puhumaan suoraan, eikä hän kanna kaunaa. Hän on kiinnostunut alaisistaan myös ihmisinä.”


"Alainen kantakoon
osansa vastuusta"

”Miksi ei koskaan puhuta siitä, mitä alaisilta edellytetään? Alaisellakin on vastuu laadusta. Sanoihan John F. Kennedykin: Älkää kysykö, mitä maa voi tehdä teidän hyväksenne, vaan mitä te voitte tehdä maanne hyväksi.”


"Pomohan on käynyt
johtamiskoulutuksessa!"

”Kouluja voi käydä ja vinkkejä ottaa, mutta kiville menee, jos yrittää toimia vastoin totuttuja tapojaan. Porukat toteavat äkkiä: sehän on käynyt johtamiskoulutuksessa! Kun ihminen mulkkuna syntyy, yleensä hän myös mulkkuna kuolee. Matkan varrella ei juurikaan muutu. Eli kannattaa säilyttää oma tyylinsä. Särmiä voi toki hioa.

Kuunnella johtajan pitäisi paljon. Useimmiten homma hoituu jo sillä. Anteeksi kannattaa pyytää, vaikkei olisi aihettakaan. Kun on riittävän hyvä itsetunto, voi piikkiinsä ottaa asioita, jos toimenpiteellä vältetään pahaa mieltä.

Näissä asioissa on hyvin pitkälle kysymys luottamuksesta. (Äkkiväärän käyttäytymisen taustalla on useimmiten väärinkäsitys tai aivan toisaalla syntynyt turhauma.) Kun kahvihuoneessa jotakin lupaa, siinä pitää myös pysyä.

Kun vielä itse on luova ja kannustaa toisten luovuutta, homma toimii. Huumori onnistuu joiltakin, toisilta ei. Jos se olennaisesti kuuluu luonteenpiirteisiin, siitä vaan. Kansanomaisuus on samanlainen juttu kuin huumori. Ei ihmisille pidä puhua monimutkaisesti, kun asiat voidaan puhua suomeksikin.

Uudessa johtotehtävässä pitäisi aina jonkun aikaa olla kuulolla, ennen kuin ryhtyy mylläämään.

Avoimet ovet ja itsensä laittaminen peliin ovat tärkeimmät. On oltava periaatteessa koko ajan alaistensa käytettävissä. Se on joskus raskasta ja piinallista, mutta toisaalta taas antoisaa ja hienoa!”


”Mielestäni hyvä johtaja

1. herättää luottamusta alaisissa – sitä ei saada vaan se ansaitaan
2. koetaan puolueettomaksi, asialliseksi ja rehelliseksi
3. hoitaa johtotehtävänsä tunnollisesti ja selkeästi
4. tietää valtansa ja vastuunsa rajat ja huolehtii siitä, että alaisetkin tietävät
5. käyttää sananvapauttaan muista riippumatta
6. perustelee riittävästi
7. johtaja kestää kriittistäkin arvostelua eikä suutu siitä
8. pitää yhteisen edun etusijalla
9. välttää kaikkea, mikä vähentää oman toiminnan arvoa
10. kuuntelee henkilöstöä ja ottaa riittävässä määrin huomioon heidän esiin tuomiaan seikkoja tehden kuitenkin ratkaisut itsenäisesti.”



« Takaisin | Tulostettava versio





</