Suojelupoliisi > Historia > Tehtävien laajentuminen
Yhteystiedot


Yhteystiedot
Ratakatu 12
PL 151
00121 HELSINKI

Puh 029 548 0131 vaihde.


kuva

Tehtävien laajentuminen

1950-luvulla tehtävien eriytyessä alkoi muodostua jaostoja valvontatoimistoon. Näitä olivat vastavakoilujaosto, turvallisuusjaosto ja teknillinen jaosto. Toimistojen määrää lisättiin ensimmäisen kerran vasta 1960-luvun lopulla, jolloin kansliatoimisto muuttui yleiseksi toimistoksi, valvontatoimisto jäi ennalleen ja uusia yksiköitä olivat rekisteritoimisto ja turvallisuustoimisto. Vuonna 1973 perustettiin teknillinen toimisto sekä koulutustoimisto lähinnä ETYK-kokoukseen valmistautumista varten.

Vuonna 1948 annetut suojelupoliisia koskevat säännökset olivat voimassa vuoteen 1966. Poliisilaki (18.2.1966) kumosi suojelupoliisia koskevan lain ja asetuksen ja siitä lähtien suojelupoliisia koskevat säännökset ovat olleet koko poliisia koskevissa laeissa ja asetuksissa (poliisilaki ja -asetus sekä poliisin hallinnosta annettu laki ja asetus).

 

Tehtäväkenttä alkoi monipuolistua 1970-luvulla, jolloin kuvaan tulivat terrorismin torjunta ja valtion johdon turvallisuusvartiointi. Kommunismin uhan väistyminen 1980-luvulla ja Neuvostoliiton romahdus 1991 muuttivat tehtäväkenttää edelleen, etenkin sisäisen turvallisuuden alueella, jolla painottuivat ennalta estävät informaatiotilaisuudet ja henkilöstöturvallisuustyö.  

 

Vuonna 1982 perustettiin toinen apulaispäällikön virka ja siirryttiin osasto- ja toimistojakoon. Suurin osa osastoista syntyi entisistä toimistoista: valvontaosasto, turvallisuusosasto, teknillinen osasto ja yleinen osasto. Uusi yksikkö oli osastotasoinen sihteeristö. Vuonna 1982 annettiin ensimmäinen sisäasiainministeriön ohje koskien suojelupoliisin ennalta estävää turvallisuustyötä.

 

Suojelupoliisin yhteydet valtiojohtoon olivat kiinteimmillään vuosina 1972-1990, jolloin virastoa kutsuttiin presidentin poliisiksi, ensin Urho Kekkosen aikana sen jälkeen kun hän oli nimittänyt luottomiehensä Arvo Pentin päälliköksi ja sitten Mauno Koiviston aikana siihen saakka kunnes hän päätti tehdä muutoksen parlamentaariseen suuntaan eli siirsi suojelupoliisin asioissa päätöksenteon valtioneuvoston tasolle.

 

Valtuuksista, vakoilusta ja terrorismista 

 

Suojelupoliisi sai pidätysoikeudet ja siten esitutkintavaltuudet 1.1.1989. Valtuudet oli aluksi rajattu päällikölle ja apulaispäälliköille, myöhemmin valtuuksia on annettu erikseen määrätyille osastopäälliköille ja ylitarkastajille. Viimeisimmän sisäasiainministeriön poliisiosaston määräyksen mukaan suojelupoliisi suorittaa rikoslain 12 (maanpetosrikokset) ja 13 luvussa (valtiopetosrikokset) tarkoitettujen rikosten esitutkintaa. Suojelupoliisi suorittaa esitutkintaa myös eräiden muiden rikosten osalta, jos ne liittyvät maan- tai valtiopetosrikokseen. Erityisestä valtion turvallisuuteen perustuvasta syystä suojelupoliisi voi suorittaa myös terrorismiin liittyvän rikoksen tutkinnan.

 

Vuodesta 1949 alkaen Suomessa on maanpetoksesta tuomittu 116 henkilöä. Tapauksista lähes puolet (noin 50) on rajaseudulla tapahtuneita ns. pintavakoilujuttuja 1950-luvulla. Rajatapahtumat olivatkin suojelupoliisin keskeinen toiminta-alue, sillä pintavakoilu-tapausten jälkeen luvattomat itärajan ylittäjät (ns. rajaloikkarit) työllistivät virastoa vielä 1990-luvun alkuun saakka.

 

Viime vuosikymmeninä suojelupoliisin tavoitteena on ollut maanpetosrikosten osalta ennalta estävyys eli toiminta pyritään pysäyttämään alkuunsa tai keskeyttämään ennen kuin tapahtuu laittomuuksia. Usein näissä tapauksissa on vastapuolella vieraan valtion edustaja, joka toimii diplomaattipeitteellä. Tällaisia vieraiden valtioiden edustajia on Suomesta poistettu 30 viime vuoden aikana yhteensä noin 60. Ennalta estävyys on toiminut niin, että viimeisen 20 vuoden aikana maanpetostuomioita on annettu vain kaksi. Valtiopetoksesta ei ole Suomessa tuomittu ketään vuoden 1944 jälkeen.

 

Kansainvälinen terrorismi on ollut lähinnä maatamme 1980-luvun lopulla kun paljastui, että Abu Nidal -järjestön operaatiopäällikkö Samir Khadar alias Michel Raphael oli naimisissa suomalaisen kanssa ja oli vieraillut usein Suomessa ja hänen jäljiltään löytyi asekätkö Ruotsista Arlandan lentokentän lähettyviltä. Tiettävästi Khadar on kuollut.



Takaisin | Tulosta sivu


Share

Hae sivustolta: