 |
Poliisilehti 2000/5 Schengen tuleeKeskusrikospoliisin Sirene-toimistossa valmistaudutaan tositoimiin levollisella mielellä. Henkilökunta on koulutettu, järjestelmä käyttövalmis, Schengenin sopii tulla. SIS-järjestelmä on käytännössä 15 maan yhteinen etsintäkuulutusrekisteri. Paikallispoliisi käyttää sitä Patjan kautta. Kun sinne tekee kyselyn, saa vastauksen kaikista Schengen-maista.
Kaikki SIS-tietojärjestelmän kuulutukset kulkevat kansallisten Sirene-toimistojen kautta. Suomen toimisto sijaitsee KRP:n rikostietopalvelun viestiliikennekeskuksessa, jossa hoidetaan Schengen-asioiden lisäksi myös Interpolin, Europolin ja Baltcomin viestijärjestelmiä sekä BdL-järjestelmää, joka on EU-maiden terrorismin torjuntaan liittyvä tietojenvaihtokanava. Sirene-toimisto Schengen-maat ovat sopineet, että kaikki Pohjoismaat alkavat soveltaa säännöstöä samanaikaisesti. - Meillä tehtiin viimeiset testit teknisen valmiuden osalta marraskuussa ja kaikki toimi niin kuin pitääkin. Schengen-maiden arviointiryhmä käy vielä tammikuussa arvioimassa kussakin Pohjoismaassa kansalliset Sirene-toimistot ja SIS:n yksiköt, kertoo Suomen toimiston ja samalla koko viestiliikennejaoksen päällikkö Olli Kolstela. Lokakuun 23. päivänä toimistossa siirryttiin jatkuvaan kolmivuorotyöhön. Sirene-toimisto päivystää aina, oli joulu tai juhannus. Schengenin sopimuksissa on määritelty eri asioille aika, jonka kuluessa vastaus on annettava. Kiireellisissä asioissa vastausta odotetaan esim. 8 tunnin kuluessa, joten putiikkia ei voi panna viikonlopuksi kiinni. Toimiston 35 hengen henkilökunnasta 27 tekee vuorotöitä. He ovat poliiseja ja tietopalvelusihteereitä, joiden tehtävänä on mm. tarkistaa uusien kuulutusten lainmukaisuus Suomessa. Henkilövahvuuteen sisältyvät myös tullin ja rajan yhdyshenkilöt. SIS-tietojärjestelmässä pyörii kymmeniätuhansia tietoja mm. henkilöistä, ajoneuvoista, aseista, ja henkilöllisyystodistuksista. Määrällisesti eniten on tietoja varastetuista tai muuten kadonneista ajoneuvoista ja esineistä, mutta eniten työtä teettävät ihmisiä koskevat kuulutukset. Oikeusturva- ja tietosuojavaatimukset ovat tiukat. Kun henkilö kuulutetaan säilöön otettavaksi luovutustarkoituksessa, Sirene-toimistossa tarkistetaan, onko luovuttaminen mahdollista. Jos kyseessä on rikos, jonka perusteella luovuttaminen voidaan tehdä, ja kyseinen henkilö löytyy Suomesta, siitä ilmoitetaan kuuluttavalle maalle, joka todennäköisesti tekee Suomelle luovutuspyynnön. Luovutuksesta päättää oikeusministeriö. - Kansallisissa lainsäädännöissä on kuitenkin eroja. Esimerkiksi elatusmaksujen laiminlyöminen on joissain maissa rikos, mutta ei Suomessa. Tällainen kuulutus liputetaan eli ilmoitetaan kuuluttavalle maalle, että Suomen lainsäädännön perusteella henkilöä ei ole mahdollista luovuttaa. Jos henkilö kuitenkin tavataan Suomesta, hänen olinpaikkansa ilmoitetaan kuuluttajalle. Näissä tapauksissa SIS-järjestelmän hyöty on siinä, että kuuluttava maa saa tietää, missä etsitty henkilö on, selittää Olli Kolstela. Suomen Sirenessä Tietopalvelusihteeri Kaarina Kortelainen on työskennellyt KRP:ssä 25 vuotta, josta suuren osan kansainvälisten asioiden parissa. Siirtyminen Sirene-toimistoon oli luonteva jatko aiemmille tehtäville. – Kansainvälinen toiminta kiinnostaa minua. Uskon, että Sirene-toimistosta tulee ajan myötä merkittävä osa poliisin yhteistyötä muiden EU-maiden kanssa. On kivaa, kun saa olla mukana tekemässä jotain uutta ja käyttää samalla aiempaa kokemusta hyödyksi. – Monissa Schengen-maissa Sirene-toimistojen henkilöstö erikoistuu hoitamaan tiettyjen artikloiden asioita, mutta meillä kaikki tekevät kaikkea. Sen lisäksi osa meistä hoitaa myös Europolin, Interpolin ja muiden järjestelmien viestiliikennettä. Tietosuoja on otettava koko ajan huomioon, SIS:n tiedot eivät saa sekoittua Europolin tai muiden poliisijärjestelmien tietoihin, Kortelainen kertoo. Jokainen sireneläinen on saanut koulutusta tehtäviinsä kotimaassa ja sen lisäksi vieraillut kahdessa toimivassa Sirene-toimistossa. Saksaa puhuvana Kaarina Kortelainen kävi hakemassa oppia Saksan ja Itävallan toimistoista. - Varsinkin Saksassa mentaliteetti on hyvin lähellä suomalaista Latinalaisissa maissa käyneet ovat kertoneet erilaisistakin toimintatavoista. EU-hengen mukaisesti jokainen Schengen-maa saa käyttää kuulutuksissa omaa kieltään, joita siis on kaikkiaan 11. Yhteiseksi yhteydenpitokieleksi on sovittu englanti, mutta muitakin kieliä tarvitaan. Suomen Sirene-toimistosta löytyy kaikkien muiden kielten paitsi italian ja kreikan osaajia. Tarvittaessa myös KRP:n kielenkääntäjät antavat apuaan. Tuula Kyrén |