Poliisilehti 2000/5

Vapaa liikkuvuus

- Schengen ei merkitse passivapautta. Schengenin alueella liikkuvan suomalaisen on syytä pitää aina passi tai uusimuotoinen henkilökortti mukana, valisti Schengen –valmistelua sisäasiainministeriössä koordinoiva lainsäädäntöneuvos Pekka Järviö tiedotusvälineille marraskuun lopulla järjestetyssä taustainfotilaisuudessa.

Ymmärrettävästi tavallisia suomalaisia kiinnostavat Schengenin sopimusten soveltamisessa kaikkein eniten käytännön elämään liittyvät kysymykset. Mitä lähemmäksi ensi vuoden maaliskuuta tullaan, sitä enemmän viranomaisille tullaan esittämään kiperiä kysymyksiä siitä, miten jatkossa toimitaan ulkomaille matkustettaessa.

EU:n oikeus- ja sisäasiainneuvosto päätti kokouksessaan 1.12.2000, että Pohjoimaismaat voivat aloittaa Schengen –säännöstön täysimääräisen soveltamisen 25.3.2001 alkaen. Schengenin tietojärjestelmä SIS on tarkoitus ottaa käyttöön jo 1.1.2001 lähtien.

Suomen ja Norjan välillä
on Schengenin sisäraja

Schengenin sopimuksen tarkoitus on lisätä ihmisten vapaata liikkuvuutta sopimusvaltioiden välillä. Sisärajatarkastusten poistaminen edellyttää painopisteen siirtämistä ulkorajojen valvontaan.

Rajavartiolaitoksen ja tullin edustajat vakuuttavat, että EU:n ulkorajalla tarkastukset hoidetaan kuten tähänkin asti. - Kaikki ulkorajan ylittäjät tarkastetaan maahantulo- tai maastalähtöedellytysten toteamiseksi, vakuuttaa osastopäällikkö Matti Sandqvist rajavartiolaitoksen esikunnasta.

Poliisin, tullin ja rajan välistä PTR-yhteistyötä on tehostettu ja viranomaisten välinen työnjako on määritelty yhteistyösopimuksin. – Tulliraja-asemilla noudatetaan uutta ns. parityöskentelymallia, kertoo valvontapäällikkö Lauri Ervola Tullihallituksesta.

Yhteistyö tarkoittaa katkeamatonta viranomaisinformaatiota ja henkilöresurssien hyödyntämistä siten, että jos toisella viranomaisella esimerkiksi on ruuhkaa, niin toinen viranomainen voi avustaa toista valvontatehtävissä.

- Schengen-sopimus ei muuta tavaroiden eikä matkustajien tuonti- ja vientioikeuksia, Ervola tähdentää. Norjan vastainen raja tulee Schengenin sisärajaksi, jolloin rajatarkastus, lähinnä passintarkastus, lakkaa, mutta kaikki tullimuodollisuudet ja –tarkastukset säilyvät.

Pohjoismainen
passivapaus säilyy

Vaikka itse rajatarkastukset jäsenmaiden välillä poistuvatkin, täytyy sopimusmaiden kansalaisten pystyä tarvittaessa todistamaan henkilöllisyytensä yhteisesti hyväksytyllä tavalla matkustaessaan Schengen-valtioiden alueella. - Suomalaisen matkustusasiakirjaksi EU:n alueella kelpaavat passi, uusimuotoinen henkilökortti tai sähköinen henkilökortti, luettelee Järviö.

Pohjoismaissa vaatimus ei ole yhtä tiukka, vaan riittää, kun varautuu osoittamaan henkilöllisyytensä tarvittaessa.

Jos jokin Schengen –valtio katsoo yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden sitä edellyttävän, se voi palauttaa sisärajatarkastukset rajoitetuksi ajaksi. Periaatteessa asiasta on neuvoteltava muiden jäsenvaltioiden kanssa, mutta kiireellisissä tapauksissa toimet voi aloittaa heti, ja pelkkä ilmoitus muille riittää, kertoo Sandqvist.

- Sisärajatarkastusten palauttamismenettelyä on käytetty esimerkiksi laittomien maassa oleskelijoiden laillistamisprosessin aikana tänä vuonna Belgiassa, terroritekojen ennaltaehkäisyyn Biarrizin EU-neuvoston kokouksen aikana, jalkapallohuligaanien maahantulon estämiseen EM-kisojen aikana Hollannissa ja Belgiassa sekä rajan ylittävän huumerikollisuuden kontrolloimiseen Hollannin ja Ranskan välillä, Sandqvist luettelee.

Sandqvistin mukaan Suomessa tällaisia toimenpiteitä olisivat voineet olla tänä kesänä Hämeenlinnassa järjestetty Helvetin Enkelien World Run 2000 –tapahtuma sekä mahdollisesti syksyn Suomi-Englanti jalkapallo-ottelu.

Lentomatkailijalla voi
mennä sormi suuhun

Schengen –sopimuksella poistetaan tarkastukset sopimusmaiden välisestä laiva- ja lentoliikenteestä. Koska kansainvälisiltä lentokentiltä on useimmiten liikennettä myös sopimuksen ulkopuolisiin maihin, on lentokentillä tarpeen tehdä erityisiä muutoksia, jotta matkustajat saadaan ”karsinoitua” oikein.

- Nykyisin lentoliikenne on jaettu koti- ja ulkomaan liikenteeseen. Ulkomaanliikenteeseen kohdistuu monia vaatimuksia, joita kotimaan liikenteessä ei ole. Esimerkiksi kaikille ulkomaanliikenteen matkustajille tehdään turvatarkastus, kertoo ylitarkastaja Silja Laakkonen Ilmailulaitoksesta.

- Kun Schengenin sopimusta aletaan soveltaa, joudutaan ulkomaanliikenne kansainvälisillä lentoasemilla jakamaan neljään eri kategoriaan sen mukaan, mistä mihin lennetään.

Lennettäessä EU:n ja Schengenin ulkopuolisiin maihin matkustajat ja heidän tavaransa tarkastetaan terminaalissa jo ennen maahan saapumista tai maasta lähtemistä. Norjan ja Suomen sekä Islannin ja Suomen välisillä lennoilla henkilöitä ei tarkasteta, mutta matkatavarat tarkastetaan.

Englannin ja Suomen sekä Irlannin ja Suomen välisillä lennoilla henkilöt tarkastetaan, mutta vihreällä, EU:n tullialueen sisäisen liikenteen merkillä varustetuilla lipukkeilla merkittyjä matkatavaroita ei tarkasteta. Lennettäessä Suomesta muihin Schengenin sopimusta soveltaviin EU-maihin ei matkustajia ja heidän vihreällä lipukkeella merkittyjä matkatavaroitaan tarkasteta.

Neljän eri kategorian karsinoimiseksi Helsinki-Vantaan, Rovaniemen ja Turun lentoasemilla on tehty rakenteellisia muutoksia. Muillakin lentoasemilla saatetaan tehdä joitain muutoksia.

Myös Laakkonen painottaa sitä, että erityisesti lennettäessä passi tai muu vastaava asiakirja tulisi aina ottaa matkalle mukaan. – Kansainväliset lentoasemat toimivat sekä sisä- että ulkorajoina. Välilaskutilanteissa matkustaja ei voi aina tietää, minkä kategorian matkustajien alueelle hän päätyy lentoasemalla.

Yhtenäisviisumit säästävät
aikaa ja kustannuksia

- Suomen myöntämä Schengen-yhtenäisviisumi oikeuttaa matkustamaan viisumin voimassaoloaikana kaikkiin Schengen-sopimusta soveltaviin maihin. Vastaavasti jonkun toisen Schengen-valtion myöntämällä yhtenäisviisumilla pääsee Suomeen, kertoo ulkoasiainneuvos Juhani Niemelä ulkoasiainministeriöstä.

Suomen edustustot ulkomailla myöntävät yhtenäisviisumeja 25.3.2001 alkaen. Viisumia haetaan ensisijaisesti matkan pääkohdemaan edustustosta. Mikäli sellaista ei ole, haetaan sitä sen maan edustustosta, jonka alueelle ensimmäisenä saavutaan.

- Pohjoismaat ovat sopineet yhteistyöstä Schengen -viisumiasioissa siten, että ne voivat edustaa toinen toisiaan. Esimerkiksi Ruotsin edustusto voi myöntää Schengen-viisumin hakijalle eräissä sellaisissa maissa, joissa Suomella ei ole edustustoa, Niemelä selvittää.

Niemelän mukaan viisumin käsittelyaika Suomen edustustoissa on noin viikko. Viisumin myöntämisperusteet ovat vähäisin poikkeuksin kaikilla Schengen-valtioilla samat. Yhtenäisviisumikäytännöstä hyötyvät ennen kaikkea sellaiset henkilöt, jotka tarvitsevat samalla viisumia useampaan Schengen-maahan.

- Viisumenettelyn vaatima aika on lyhyempi ja viisumikustannukset olennaisesti aiempaa alemmat varsinkin niille viisumivelvollisille kolmansien maiden kansalaisille, jotka suunnittelevat Euroopan-turneeta.

Suomen ja Viron väliseen viisumivapauteen yhtenäisviisumikäytäntö ei tuo muutosta.

Lisää tietoa Schengenin sopimuksesta:
http://www.intermin.fi/suom/eu/schengenesite.html



« Takaisin | Tulostettava versio