HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2002

JOHDANTO

 

         

NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

 

 

                   I        Määrä ja rakenne

 

                                 Yhteenveto

      

                                

          II       Työajan käyttö

 

Työajan käyttö toiminnoittain

 

          III      Työvoimakustannukset

 

          Henkilöstön työvoimakustannukset (pääryhmittäin)

 

 

HENKILÖSTÖTARVE

 

 

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN KEHITTÄMINEN

 

          I        Henkilöstön motivaatio ja työkunto

              Työtyytyväisyysbarometri ja em. tulosteista keskeiset  tulosteet

              Sairauspoissaolot ja tapaturmapoissaolot

 

                   II       Henkilöstöinvestoinnit

 

TUNNUSLUKUTAULUKKO

 

                           

                                                                                                                JOHDANTO

 

 

 

Henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmä ja siitä vuosittain tehtävä henkilöstötilinpäätös ei ole tiukkojen säännösten mukainen henkilöstöön sidottujen varojen, henkilöstökustannusten ja niillä saavutettujen tuottojen markkamääräinen kuvaus, vaan sen tulisi olla henkilöstöjohtamisen käytännön apuväline, joka samalla kuvaa henkilöstön määrää ja rakennetta sekä siihen liittyviä investointeja, henkilöstön kehittämistä, tilaa, tuotoksia ja arvoa.

 

Henkilöstötilinpäätöksen perustiedot koostuvat poikkileikkaus- ja aikasarjoja sisältävistä taulukoista ja kuvioista. Tavoitteena on, että aikasarjatiedot kerätään vähintään viideltä vuodelta. Tässä raportissa henkilöstön määrää ja laatua koskevat tiedot on esitetty kuudelta vuodelta eli nykyisen lääninhallituksen ajalta. Työajan käyttöä, työvoimakustannuksia, henkilöstötarvetta sekä henkilöstövoimavarojen kehittämistä ja ylläpitämistä koskevat tiedot ovat vuosien 1999-2002 poikkileikkaustietoja.

 

Henkilöstötilinpäätöksen hyväksikäyttö tapahtuu esim. seuraavasti:

 

-         Henkilöstötilinpäätöksen tietojen avulla selvitetään henkilöstöön liittyvien asioiden nykytila ja kehityssuunta. Analyysissä käytetään apuna vastaavia vertailutietoja ja tunnuslukuja samantyyppisistä virastoista sekä esim. koko budjettivaltiolta.

 

-         Analyysin pohjalta nostetaan esiin muutamia keskeisimpiä henkilöstöön liittyviä kehittämiskohteita, joille annetaan selkeät tavoitteet henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukujen muodossa.

 

-         Päätetään konkreettisista toimenpiteistä, joiden avulla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

 

-         Tulevilla henkilöstötilinpäätöksillä seurataan, onko tavoitteisiin päästy. Jos näin ei ole tapahtunut, toimenpiteitä tarkistetaan ja tehostetaan.

 

Tämä raportti on läänihallituksen neljäs henkilöstötilinpäätös.


 

NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET 

Määrä ja rakenne

 

 

 

                   Yhteenveto

 

Henkilöstötilinpäätöksessä tiedot on ilmoitettu vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan. Henkilöstötilinpäätöksessä ei ole mukana työllistettyjä eikä harjoittelijoita. Henkilöstötilinpäätöstiedoissa verrataan 31.12.2002 tilannetta vuosien 1997-2001 vastaavan ajankohdan tietoihin tai erityisesti ensimmäisen henkilöstötilinpäätösvuoden tietoihin.

 

 

Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä 31.12.2002

 

-         Kokoaikaisten määrä on laskenut 7 henkilöllä vuoden 1999 tilanteeseen verrattuna. Osa-aikaisten määrä on noussut kymmenellä henkilöllä. Osa-aikaisuuden taustalla ovat erilaiset osa-aikatyöjärjestelyt kuten osa-aikaeläkkeelle siirtymiset, sijaisuudet ja muut tilapäisjärjestelyt kuten osittaiset virkavapaudet mm. lapsen hoidon vuoksi.

 

-         Koko henkilöstön määrä oli vuoden viimeisenä päivänä 354.

 

 

Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä 31.12.2002

 

-         Määräaikaisiksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi on otettu henkilöitä, jos työn luonne, sijaisuus tai avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien hoidon väliaikainen järjestäminen sitä vaatii. Ns. osa-aikalisäsijaisuudet eivät ole mukana määräaikaistiedoissa, koska osa-aikalisäjärjestelyt eivät pääsääntöisesti vaikuta henkilötyövuosia lisäävästi tai vähentävästi.

 

-         Vakinaisen henkilöstön määrä on laskenut 1999 tilanteeseen verrattuna viidellä henkilöllä.

 

-         Vastaavasti määräaikaisen henkilöstön määrä on noussut 8 henkilöllä henkilöllä. Määräaikaisuudet perustuvat pääosin sijaisuuksiin. Puhtaasti sellaisia määräaikaisia, joilla ei ole taustavirkaa tai -tehtävää oli 15 henkilöä eli 42,9 prosenttia kaikista määräaikaisista ja 4,2 % koko henkilöstöstä.

 

Valtionhallinnossa vuonna 2002 ns. aitoja määräaikaisia, joilla ei ollut taustavirkaa tai -tehtävää ja jotka eivät olleet tukityöllistettyjä tai harjoittelijoita oli 19,4 prosenttia henkilöstöstä. (LSLH:ssa määräaikaisia kaikkiaan 4,2 prosenttia henkilöstöstä)

NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET 

Määrä ja rakenne

 

 

 

Virka- ja työsopimussuhteisen henkilöstön määrä 31.12.

 

-         Pääasiallisesti lääninhallituksen henkilöstö on jo tehtävien ja virkarakenteen johdosta virkasuhteista. Työsopimussuhteeseen on otettu lähinnä tietohallinnon tehtäviin sekä eräisiin projektitehtäviin ja erityisesti sellaisiin projektitehtäviin, joihin on saatu ulkopuolista rahoitusta. Nämä ns. ulkopuolisen rahoituksen kautta työsopimussuhteeseen otetut eivät ole mukana esitetyissä henkilötilinpäätöstiedoissa vaan ainoastaan lääninhallituksen momentille 260521 ja läänin poliisijohdon momentille kuuluvat.

 

Valtiolla virkasuhteisia vuonna 2002 oli 83,8 prosenttia ja työsopimussuhteisia 16,2 prosenttia. (LSLH:ssa virkasuhteisia 100 prosenttia)

 

Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan 31.12.2002

 

-         Henkilöstöstä miehiä on 31,6  ja naisia  68,4  prosenttia.

 

-         Miesten määrä on 1999 tilanteeseen verrattuna vähentynyt viidellä henkilöllä ja naisten määrä on lisääntynyt kahdeksalla henkilöllä.

 

Valtionhallinnossa naisten osuus vuonna 2002 oli 58,3 ja miesten 41,7 prosenttia henkilöstöstä. (LSLH:ssa naisia 68,4 ja miehiä 31,6 prosenttia)

 

Työllisyyden hoitovaroin palkattu henkilöstö 1997 – 2002

 

-         Työllisyyden hoitovaroin palkatun henkilöstön määrällä ei nykyisellään ole oleellista vaikutusta lääninhallituksen henkilöstöresurssitilanteeseen esim. vuonna 2002 koko Länsi-Suomen lääninhallituksessa oli työllistettyä 5,4 htv:n edestä.

 

-         Länsi-Suomen lääninhallituksen ensimmäisenä toimintavuonna 1997 (ajalla 1.9.-31.12.1997) työllisyysvaroin palkattua henkilöstöä oli 9,0 henkilötyövuoden edestä, toisena toimintavuonna 1998 38,3 henkilötyövuoden edestä ja vuonna 1999  21,1 henkilötyövuotta eli %-muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli -44,9 %.  Vuonna 2002 työllisyysvaroin palkattua henkilöstöä oli vain 5,4 henkilötyövuotta.

NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET 

Määrä ja rakenne

 

Määräaikaisen henkilöstön määrä 31.12.2002

 

-         Määräaikaisen henkilöstön määrä on kääntynyt laskuun.  Kokoaikaisen määräaikaisen henkilöstön osuus on laskenut huomattavasti ja osa-aikaisen henkilöstön osuus noussut yhdellä 2001 tilanteeseen verrattuna. Pitkään määräaikaisina hoidettujen virkojen vakinaistamiset ovat vaikuttaneet määräaikaisen henkilöstön määrään.

 

Henkilöstön ikärakenne 31.12.2002

 

-         Henkilöstön keski-ikä on 48,8 vuotta (vrt. 31.12.2000  47,9 vuotta)

-         25 - 39 -vuotiaita on henkilöstöstä 11,5 prosenttia (” 16 prosenttia)

-         40 - 54 -vuotiaita on henkilöstöstä 61,6 prosenttia (” 57,3 prosenttia)

-         55 - 64-vuotiaita on henkilöstöstä on 26,9 prosenttia (”27,3 prosenttia)

 

Valtion henkilöstön keski-ikä vuonna 2002 oli 44,1 vuotta.

Valtiolla 45 vuoden iän saavuttaneiden henkilöiden %-osuus

henkilöstöstä vuoden 2002 lopussa oli 51,5 prosenttia

(LSLH:ssa 69 prosenttia).

 

NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

Määrä ja rakenne

 

Henkilöstön keski-ikä henkilöstöryhmän, tehtävän luonteen ja sukupuolen mukaan 31.12.2002

                                                   

-         Vakinaisten, johtotason työtehtävissä olevien miesten keski-ikä on 55,4 ja naisten 54,6 vuotta

-         Vakinaisten, asiantuntijatehtävissä olevien miesten keski-ikä on 51,5 ja naisten 48,9 vuotta

-         Vakinaisten, toimeenpanevissa työtehtävissä olevien miesten keski-ikä on 49,4 ja naisten 47,9 vuotta

-         Henkilöstöryhmien keski-ikätarkastelussa miehet ovat keskimääräisesti naisia vanhempia.

 

Henkilöstön keski-ikä koulutusasteen mukaan 31.12.2002

 

-         Henkilöstön keski-ikä koulutusasteen mukaan vaihtelee ”viidenkympin”  molemmilla puolilla. Koulutusasteissa 1 –2 ja 8 keski-ikä on yli 50 vuotta, kun taas koulutusasteissa 2-7 keski-ikä on alle 50 vuotta.

 

Koulutusasteet:

Alempi perusaste (1)

käsittää kansakoulun suoritukset

 

Ylempi perusaste (2)

koulutukseen sisältyvät peruskoulun suoritus sekä aikaisempi keskikoulun suoritus

 

Keskiaste (3)

koulutukseen luetaan ylioppilastutkinnot, 1-3-vuotiset ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot esim. merkantti

 

Alin korkea-aste (5)

koulutukseen luetaan mm. merkonomin, teknikon, agrologin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja

 

Alempi korkeakouluaste (6)

koulutukseen kuuluvat ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot sekä mm. insinööri 

 

Ylempi korkeakouluaste (7)

koulutukseen kuuluvat ylemmät korkeakoulututkinnot (maisterintutkinnot) sekä myös lääkäreiden erikoistumistutkinnot

 

Tutkijakoulutusaste (8)

koulutuksen suorittaminen edellyttää itsenäisen ja julkaisukelpoisen tutkimustyön tai väitöskirjan tekemistä. Tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja

NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET 

Määrä ja rakenne

 

 

Henkilöstön koulutusrakenne sukupuolen mukaan 31.12.2002

 

-         Naisista 36,8 prosenttia on suorittanut alimman korkea-asteen, 12,8 prosenttia alemman korkeakouluasteen ja 26,4 prosenttia ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon ja 1,7 prosenttia tutkijakoulutusasteen (koulutustasoindeksi on 5.2)

 

-         Miehistä 16,1 prosenttia on suorittanut alimman korkea-asteen, 17,9 prosenttia alemman korkeakouluasteen ja 50,9 prosenttia ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon ja 7,1 prosenttia tutkijakoulutusasteen (koulutustasoindeksi on 6.1)

 

Valtiolla koulutustasoindeksi on keskimäärin 5,1 (LSLH:ssa miesten

koulutustasoindeksi 6,1 ja naisten 5,2 ja kaikkien keskimäärin 5,4)

 

Henkilöstö henkilöstöryhmän ja sukupuolen mukaan 31.12.2002

 

Henkilöstöryhmiin kuuluvat:

 

-         Johtotason työtehtäviä hoitavat:

maaherra, osastopäälliköt, sivistysneuvos, sosiaali- ja terveysosaston sosiaalineuvokset/lääninneuvos ja hallinto-osaston yksikköpäälliköt

 

-         Asiantuntijatyötehtävät:

tarkastajat, esittelijät, suunnittelijat jne. työtehtävien laadun perusteella (pääsääntöisesti yli A16 palkkausluokkalaiset)

 

-         Toimeenpanevat työtehtävät:

muut kuin edellä mainitut

 

%-jakauma henkilöstöryhmittäin tarkasteltuna

-         Naisista on johtotason työtehtävissä 2,1 prosenttia, asiantuntijatyötehtävissä 43,1 prosenttia ja toimeenpanevissa työtehtävissä 51,7 prosenttia

-         Miehistä on johtotason työtehtävissä 11,4 prosenttia, asiantuntijatyötehtävissä 80,7 prosenttia ja toimeenpanevissa työtehtävissä 7,9 prosenttia

 

Sukupuolen %-jakauma henkilöstöryhmittäin tarkasteltuna

-         Johtotason työtehtävissä olevista on miehiä 72,2 prosenttia ja naisia 27,8 prosenttia

-         Asiantuntijatyötehtävissä olevista on miehiä 45,3 prosenttia ja naisia 54,7 prosenttia

 

 

NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET 

Määrä ja rakenne

 

-         Toimeenpanevissa työtehtävissä olevista on miehiä 6,8 prosenttia ja naisia 93,2 prosenttia

 

 

Henkilöstön palvelusaika organisaatiossa 31.12.2002

 

-         Henkilöstön keskimääräinen lääninhallituspalvelusaika on 16 vuotta

 

Valtiolla henkilöstö on työpaikkauskollista. Vuonna 2002 alle vuoden valtiolla palveluksessa olleita oli 5,2 prosenttia. Keskimääräinen työkokemus omassa organisaatiossa oli vuonna 2002 keskimäärin 10,6 vuotta. (LSLH:n palveluksessa alle vuoden olleita on 7,0 prosenttia ja yli 10 vuotta olleita 69,4 prosenttia henkilöstöstä)

 

 

Henkilötyövuosien määrä

 

Toimintakertomustietojen mukaan henkilötyövuositoteuma oli seuraavanlainen:

 

-        351,0 htv:tä           vuonna 1997,

-        348,0 htv:tä           vuonna 1998,

-        343,9 htv:tä           vuonna 1999,

-        346,3 htv:tä           vuonna 2000,

-        343,5 htv:tä           vuonna 2001 ja

-        346,0 htv:tä           vuonna 2002.

 

Liitteenä tunnuslukutaulukoissa on taulukko, josta ilmenee Länsi-Suomen lääninhallituksen henkilöstö osastoittain ja yksiköittäin. Edellä mainituissa henkilötyövuosilukujen lisäksi vuonna 2002 oli Eu ja teknisen tuen tehtävissä 6,8 htv ja ns. valtion aluehallinnon Young professionals -ohjelman (Vanuatu) kautta oli neljä henkilöä.

 

 

           

 

 

 

NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET 

Työajankäyttö

 

 

           

II       Työajan käyttö toiminnoittain

 

Vuosityöajan käyttö eri toiminnoittain kertoo, miten paljon henkilöstö on käyttänyt työaikaa varsinaisiin työtehtäviin ja muihin toimintoihin.

 

 

 

1999

2000

2001

2002

Säännöllinen vuosityöaika (htp)

93 102

89 712

87 116

88 854

Ei tehty vuosityöaika

 

 

 

 

vuosiloma (a)

13 794

14 997

14 519

15 911

lapsen syntymä ja hoito

335

693

201

238

sairaus

3 713

3 035

2 727

4 334

ammattiyhdistystoiminta

31

45

45

58

virkistystoiminta (a)

254

252

260

320

koulutus (a)

782

1 068

1 050

1 000

muu

100

60

60

50

Yhteensä, htp

19 009

20 150

18 862

21 911

 

 

 

 

 

Tehty vuosityöaika (htp)

74 093

69 562

68 254

66 943

 

 

 

Tehdyn vuosityöajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta on 76,5 prosenttia (v. 1999 78,5 prosenttia, v. 2000 78,7 ja v. 2001 78,4 prosenttia). Näin palvelun tuottamiseen, joka vaatii yhden henkilötyövuoden työpanoksen, tarvitaan 1,29 henkilöä (v. 2001 1,26 henkilöä).

 

Työajan käyttöön liittyviä muita tunnuslukuja on esitetty tunnuslukuyhteenvedossa.

NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET 

Työvoimakustannukset

 

 

 

III      Työvoimakustannukset

 

Työvoimakustannustiedot vuodelta 2002 koskevat koko kalenterivuonna työnantajalla aiheutuneita henkilöstön työvoimakustannuksia.

 

 

1999

2000

2001

2002

Työvoimakustannukset, mk/€

76 721 499

66 360 814

68 462 992

13 311 404

Sosiaaliturvakustannukset, mk/€

16 735 495

12 791 142

17 378 978

2 614 960

Kokonaispalkkasumma, mk/€

59 986 004

53 569 672

51 084 014

10 696 444

Välilliset palkat

 

 

 

 

* lomaraha

2 756 777

2 618 093

3 187 159

530 374

* sairausajanpalkat

1 272 318

1 280 544

1 192 855

414 418

* lapsen syntymä ja hoito

51 106

51 752

162 186

31 545

* loma-ajan palkat

6 424 156

5 963 850

6 223 908

1 060 748

Yhteensä mk/€

10 504 357

9 914 239

10 766 108

2 037 085

 

 

 

 

 

Tehdyn työajan palkat, mk/€

49 481 647

43 655 433

40 317 906

8 659 359

 

 

 

 

 

Muut välilliset työvoimakustannukset

 

 

 

 

* henkilöstöruokailu

 

172 572

198 893

35 892

* matkat

2 310 000

2 530 240

2 622 656

451 885

* koulutus (a)

785 231

800 000

550 000

110 000

* terveyden- ja sairaanhoito

750 987

866 751

921 825

181 400

* virkistys

90 000

85 147

91 138

14 961

Yhteensä mk/€

3 936 218

4 454 710

4 384 512

794 138

                     

Vuosien 1999-2001 tiedot ilmoitettu markkoina ja vuoden 2002 tiedot euroina.

 

 

Työvoimakustannuksiin liittyviä tunnuslukuja on esitetty tunnuslukuyhteen-

vedossa.

 

 

HENKILÖSTÖTARVE 

 

 

 

Tärkeää henkilöstötilinpäätöksessä on henkilöstösuunnittelu, jossa otetaan huomioon eläkkeelle siirtyminen ja vaihtuvuus. Henkilöstötarpeen suunnittelussa otetaan huomioon se oikean henkilöstön määrän ja osaamisen yhdistelmä, jolla turvataan lääninhallituksen toiminta.

 

 

Henkilöstötarjonta

 

 

Vuosi

2003

2004

2005

2006

2007

2008 - 2012

Henkilömäärä

355

362

370

370

370

370

 

 

 

 

 

 

 

Eläkkeelle

6

11

10

11

11

73

Muu poistuma

5

5

5

5

5

5

Yhteensä

344

346

355

354

354

292

 

 

 

 

 

 

 

Henkilöstön kysyntä

355

362

370

370

370

370

 

 

 

 

 

 

 

Henkilöstön uuskysyntä

11

16

15

16

16

78

 

 

Henkilöstösuunnittelu edellyttää jatkossa henkilöstösuunnitteen laadintaa, jolla tuleva henkilöstötarve voidaan ammattiryhmittäin ja myös osastoittain arvioida.

 

Henkilöstön rekrytointitarpeella on merkitystä rekrytointikustannuksiin, perehdyttämiseen ja koulutukseen.

                  


 

HENKILÖSTÖTARVE 

 

 

 

                   Poistuma eläkkeelle henkilöstöryhmittäin ja osastoittain 2003 – 2007

 

                     

Tehtävä

Johto

Asiantuntija

Toimeenpaneva

Yhteensä

Hallinto-osasto

-

3

9

12

Kilpailu- ja kuluttajaosasto

-

3

-

3

Liikenneosasto

-

4

-

4

Oikeushallinto-osasto

-

-

-

-

Pelastusosasto

1

3

-

4

Poliisiosasto

-

4

-

4

Sivistysosasto

-

10

2

12

Sosiaali- ja terveysosasto

1

6

2

9

Virastopäällikkö

1

-

-

1

Yhteensä

3

33

13

49

 

                     


 

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN KEHITTÄMINEN

Henkilöstön motivaatio ja työkunto

 

 

 

I        Henkilöstön motivaatio ja työkunto

             

 

Henkilöstön työtyytyväisyys on pätevyyden ohella keskeinen tuloksenteon taustatekijä. Henkilöstön tyytyväisyys mm. johtamiseen, töiden sisältöön, haasteellisuuteen ja organisointiin, työyhteisön työilmapiiriin, henkilöstön kehittämiseen ja palkitsemiseen takaa lääninhallituksen toiminnan tuloksellisuuden ja myönteisen kehityksen tulevaisuudessa.

 

Tyytyväinen henkilöstö pitää huolta työssään tarvitsemansa pätevyyden kehittämisestä ja omaa halun ja valmiuden työtehtävissä tapahtuviin muutoksiin.

 

Työtyytyväisyysbarometrin tulokset ovat esitetty oheisessa tunnuslukuyhteenvedossa. Indeksiarvojen määräytyminen: 20 (tai 1) = huono, 40 (tai 2) = välttävä, 60 (tai 3) = tyydyttävä, 80 (tai 4) = hyvä ja 100 (tai 5) = erittäin hyvä. Kriittisenä arvona voidaan pitää indeksiarvoa 60 (tai 3) = tyydyttävä, jonka alle indeksi ei saisi mennä. Tavoitteena tulisi olla huomattavasti indeksiarvon ylittävät työtyytyväisyysindeksit. Valtiolla ollaan tyytyväisiä töiden sisältöön eli työt koetaan useimmiten haastaviksi. Sen sijaan erityisesti johtamiseen ja työyhteisön toimivuuteen sekä tiedottamiseen ja sisäiseen avoimuuteen liittyvissä asioissa on parantamisen varaa. Länsi-Suomen lääninhallituksen työtyytyväisyysbarometrin tulokset ovat samansuuntaiset kuten valtiolla yleensä.

 

Työtyytyväisyyttä selvitettäessä tulisi kiinnittää yhtäaikaisesti huomiota useampiin mittareihin kuten

-       työtyytyväisyysbarometriin, sekä jäljessä käsiteltyihin

-       sairauspoissaoloihin,

-       työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiin ja

-       vaihtuvuuteen (v. 2002 siirtyi 7 henkilöä vanhuuseläkkeelle ja muun

työnantajan palvelukseen 3 henkilöä)

 

Länsi-Suomen lääninhallituksessa henkilöstön työkuntoa ei ole mitattu.

Sairauspoissaolotiedot ovat oheisessa taulukossa.

 

 

Poissaolo-

 

Sairauspäiviä

 

 

 

tapahtumia

lkm

pv/tapaus

pv/henkilö

pv/ht

1999

711

3 713

5,2

9,9

10,2

2000

573

3 035

5,3

8,5

8,8

2001

600

2 727

4,5

8,7

6,8

2002

632

4 334

6,7

12,2

12,5

 

 

Valtiolla vuonna 2002 sairauspoissaoloja oli henkilötyövuotta kohti 8,8 työpäivää ja sairauspoissaolopäivien kesto oli keskimäärin 4,9 työpäivää.

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN KEHITTÄMINEN

Henkilöstön motivaatio ja työkunto

 

 

 

 

 

Kestojakautuma

 

 

Sairauden

kesto

Tapauksia

%-jakauma

1999

2000

2001

2002

1999

2000

2001

2002

1

266

233

262

254

37,4

0,4

43,7

40,2

2-3

244

211

202

228

34,3

36,8

33,7

36,1

4-10

113

73

84

77

15,9

12,7

14,0

12,2

11-60

84

46

48

65

11,8

8,0

8,0

10,3

61-90

2

2

2

 

0,3

0,3

0,3

0,0

91-180

1

6

1

4

0,1

1,0

0,2

0,6

181-

1

2

1

4

0,1

0,3

0,2

0,6

Yhteensä

711

573

600

632

100,0

100,0

100,0

100,0

 

 

 

 

Poissaolopäivät 1-3

 

Vuosi

Tapauksia

Päiviä

Tapaus %

Pv %

 

1999

510

820

71,7

22

 

2000

444

733

77,5

20,9

 

2001

464

732

77,3

26,8

 

2002

482

776

76,3

17,9

 

 

 

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN KEHITTÄMINEN

Henkilöstöinvestoinnit        

 

 

                                                                

                   II       Henkilöstöinvestoinnit

 

Työtyytyväisyyteen ja työkunnon edistämiseen ja ylläpitoon sekä koulutukseen kohdistetut panostukset ovat ongelmallisin ja puutteellisin henkilöstötietojärjestelmien tiedoista.

 

Työtyytyväisyyteen liittyviä investointeja ovat mm. työyhteisön tilaan ja tehtävien organisointiin liittyvät investoinnit.

 

Työkuntoon liittyviä investointeja ovat mm. henkilöstön kunnon hoitoon, tiloihin ja välineisiin kohdistuvat investoinnit sekä vapaa-ajan liikuntatoiminnan avustukset.

 

Virkistys- ja liikuntatoimintaan kohdistuneita kustannuksia oli 14.961 € (v.2001 170 849 mk).

 

Henkilöstön hyvinvointiin tehdyt panostukset on esitetty alla, jonka lisäksi työterveyshuollon kustannukset on esitetty tunnuslukuyhteenvedossa.

 

                     

                            Hyvinvointi

                     

                     

 

1999

2000

2001

2002

Raportti läänintyöterveyshuolto

750 987

832 123

 

 

 

 

 

 

 

Korvausluokat I ja II

639 555

736 623

819 461

156 956

Silmälasit

69 620

95 500

73 325

13 427

 

709 175

832 123

892 786

170 383

 

 

 

 

 

Tyky

41 811

34 628

79 531

9 790

Virkku

90 000

85 147

91 318

14 961

Yhteensä

131 811

119 775

170 849

24 751

 

 

 

TUNNUSLUKUTAULUKKO                

 

 

                     

 

 

Työilmapiiribarometri 2002

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Työtyytyväisyysbarometrin indeksiarvot 1998 - 2002

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

OSASTOT

Indeksi

 

2002

 

1998

1999

2000

2001

2002

 

LSLH

Valtio

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Työn sisältö

67,8

69,4

70,9

70,8

71,7

 

71,7

74

Johtaminen

54,5

56,7

57,5

56,0

57,7

 

57,7

62

Työyhteisön toimivuus ja kehittymisen tuki

57,8

60,5

60,8

64,2

64,2

 

64,2

65

Muut organisaatioon liittyvät asiat

59,8

63,6

64,6

56,2

60,0

 

60,0

66

Muut organisaatioon liittyvät asiat

 

 

 

64,9

65,6

 

65,6

64

Keskiarvo

60,0

62,5

63,3

63,9

64,7

 

64,7

68

 

 

 

 

 

 

 

 

 

HALUKKUUS TYÖPAIKAN VAIHTOON

Indeksi

 

 

 

 

1998

1999

2000

2001

2002

 

 

 

Osastojen henkilöstö

47,7

43,7

34,5

33,3

30,2

 

 

 

Tampereen henkilöstö

35,7

34,4

22,0

37

45,5

 

 

 

Turun henkilöstö

50,8

44,1

33,7

34,4

31,6

 

 

 

Vaasan henkilöstö

51,4

48,0

37,7

41,4

22,3

 

 

 

Jyväskylän henkilöstö

39,1

38,2

37,2

20

28,9

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

HALUKKUUS TYÖPAIKAN VAIHTOON

Indeksi

 

 

 

 

1998

1999

2000

2001

2002

 

 

 

Miehet

51,2

49,3

31,5

27,8

25,4

 

 

 

Naiset

46,2

40,6

36,0

35,8

32

 

 

 

 

Työterveyshuollon kustannukset 2002

 

 

KORVAUSLUOKKA  I

 

 

 

 

 

 

TYÖNANTAJALLE TILIKAUDEN AIKANA AIHEUTUNEET TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSET

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PÄÄASIALLINEN PALVELUJEN TUOTTAJA
Medivire Työterveyspalvelut Oy

 

 

VOIMAVARAT

Turku

Pori

Jyväskylä

Tampere

Vaasa

Kustannukset yht. €

 

 

 

 

Työpaikka-selvitykset

Terveyden-huollon muut palvelut

Työpaikka-selvitykset

Terveyden-huollon muut palvelut

Työpaikka-selvitykset

Terveyden-huollon muut palvelut

Työpaikka-selvitykset

Terveyden-huollon muut palvelut

Työpaikka-selvitykset

Terveyden-huollon muut palvelut

Työpaikka-selvitykset

Terveyden-huollon muut palvelut

 

 

Ammattihenkilöt

¤ Lääkärit

971,28

8 392,07

0,00

166,08

0,00

1 117,35

0,00

584,44

0,00

2 224,45

971,28

12 484,39

 

 

 

¤ Terveydenhoitajat

44,50

7 507,09

0,00

0,00

44,50

1 502,18

111,25

1 110,65

0,00

2 582,86

200,25

12 702,78

 

 

Asiantuntijat

¤ Fysioterapeutit

322,65

2 676,23

0,00

0,00

189,13

940,65

100,13

3 888,24

1 034,65

2 357,48

1 646,56

9 862,60

 

 

¤ Psykologit

66,23

7 306,94

0,00

765,36

353,20

2 273,75

0,00

353,21

0,00

2 251,72

419,43

12 950,98

 

 

¤ Erikoislääkärit

0,00

855,05

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

69,25

0,00

199,00

0,00

1 123,30

 

 

¤ Muut asiantuntijat

0,00

17,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

17,00

 

 

Tutkimukset

¤ Laboratorio

 

2 481,90

0,00

0,00

0,00

668,61

0,00

52,20

0,00

479,65

0,00

3 682,36

 

 

¤ Radiologia

 

338,85

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

338,85

 

 

Muut voimavarat

¤ Muut käyttökustannukset

0,00

3 132,00

0,00

96,75

0,00

1 410,60

22,00

761,13

3,42

1 801,30

25,42

7 201,78

 

 

 

Yhteensä, €

1 404,66

32 707,13

0,00

1 028,19

586,83

7 913,14

233,38

6 819,12

1 038,07

11 896,46

3 262,94

60 364,04

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Länsi-Suomen lääninhallitus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1.1.-31.12.2002

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

KORVAUSLUOKKA  II

 

 

 

 

 

 

 

 

TYÖNANTAJALLE TILIKAUDEN AIKANA AIHEUTUNEET SAIRAANHOIDON  JA MUUN TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSET

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PÄÄASIALLINEN PALVELUJEN TUOTTAJA
Medivire Työterveyspalvelut Oy

 

 

Erillispalvelut

 

 

 

 

 

 

VOIMAVARAT

Turku

Pori

Jyväskylä

Tampere

V